Jäsentiedote 4/2019
'Lumien tuloon mennessä'
Tätä kirjoittaessani ainakin täällä Kouvolassa alkutalven vähäiset lumet ovat tulleet ja menneet. Mutta on tuolla lausahduksella kuitenkin oma merkityksensä myös meille Rekon sukukuntaan kuuluville. Viime kesän sukukokouksessa olleet muistanevat sen Seppo Herrasen esittämänä aika-arviona sukukirjamme 'ytimen' eli sukutaulujen valmistumisesta. Ja niin tapahtui. Sepon viimeistelemä käsikirjoitus saatiin syyskuun alussa oikolukijoille. Viimeistään tässä vaiheessa valkeni se työn määrä, jonka sukututkijamme ovat vuosikymmenten saatossa tehneet Herrasten vaiheita selvitellessään. Siitä heille kiitoksemme!
Hallitus kokoontui marraskuun 11. päivänä Kuopioon keskustelemaan ja päättämään kirjahankkeen loppuun saattamisesta. Neuvonpitomme edetessä kävi ilmeiseksi, että tuotantovaiheessa kirjan sisällön yhdistäminen kannattaa keskittää yksiin käsiin, vaikka tähän saakka toimituksellista työtä oli tehnyt useampi henkilö. Jo aiemminkin oli keskusteltu kirjahankkeesta omakustannepohjaisena. Sukututkijamme Seppo Herranen on tehnyt sukukirjan sisällön kokoamisessa mittavimman työn ja omistaa pääosan sukutaulujen tekijänoikeuksista.
Seppo on hyväksynyt hallituksen esityksen ottaa vastuu sukukirjan tuotantovaiheen loppuunssaattamisesta. Valikossa 'Sukukirja' hän kertoo kirjaprojektin etenemisestä.
Sukukirjan tuotantovaiheen siirto Sepolle vapauttaa hallituksen työpanosta ja mahdollisuuksia toteuttaa jo nopeammin toimintasuunnitelmamme muita päämääriä. Ne käynnistämme hallituksen seuraavassa kokouksessa tammikuun lopulla ja kerromme seuraavassa tiedotteessamme, joka ilmestyy maaliskuun alussa.
Rauhallisin mielin toivotankin kaikille lukijoilleni mitä parhainta joulun aikaa ja hyvää alkavaa vuotta 2020.
Hannu
Jäsentiedote 3/2019
Kohti parempaa tulevaisuutta?
Kesä on tunnetusti mitä moninaisimpien tilaisuuksien aikaa. Alkukesästä sain itsekin osallistua erääseen minulle ainutkertaiseen juhlaan. Entinen koulumme, nykyinen Pieksämäen lukio, kutsui meidät, 50 vuotta sitten lakitetut entiset oppilaansa, ns. riemuylioppilasjuhlaan. Nelisenkymmentä entistä nuorta noudatti kutsua ja kokoontui jo puretun vanhan koulurakennuksemme tyhjälle tontille. Jälleentapaamisen riemu ja vuosien kuulumiset läikähtelivät tutulla tantereella, josta siirryimme kaupungin upouuteen kokous– ja juhlatilaan. Lakkiaisjuhla eri ohjelmanumeroinen oli hieno kokemus ja tunnelmaltaan vapautuneempi kuin viisi vuosikymmentä aiemmin. Omastamme myös poiketen, tilaisuuden ohjelmasta vastasivat suurelta osin koulun monitaitoiset ja lahjakkaat nykyoppilaat. Paljon haikean riemuisassa tunnelmassa oli tuttua, mutta uusiakin vivahteita saattoi aistia. Positiivisen tulevaisuudenuskon siivittäminä nuoret ylioppilaat tuntuivat suorastaan pursuavan tahtoa ja voimaa yhteiskuntamme ja oman elämänsä muovaamiseksi nykyistäkin paremmaksi - aivan kuten mekin puoli vuosisataa aiemmin. Mahtui joukkoon toki huolestunutta pohdiskelua siitä, kuinka ennalta arvaamattomaan, moniarvoiseen ja nopeasti muuttuvaan maailmaan nuoret olivat turvallisesta koulumiljööstä siirtymässä. Monissa tulevaisuuden suunnitelmissa välähteli meille vanhemmille tuntematon vaihtoehto ns. sapattivuodesta. Osa lakitetuista näet halusi levätä kiivaan opiskeluvaiheen päätyttyä ja selkeyttää omaa tahtotilaansa jatkon suhteen.
Meillehän oli itsestäänselvyys päästä mahdollisimman pian joko jatko-opintoihin tai valmistua ammattiin ja siirtyä työelämään. Nuorten valoisia ajatuksia kuunnellessani jäin miettimään, kuinka moni eteenpäin elämäntavoitteensa asettaneista nuorista malttaisi vilkaista edes hieman ”peruutuspeiliin” ja kohdistaa ajatuksiaan menneisiin sukupolviin ja heidän rakentamaansa perustaan, jolle nyt kaavailtiin parannuksia. Olisi hienoa, mikäli mahdollisimman moni heistä näin tekisi ja käyttäisi jonkun hetken omien juuriensa ja perhearvojensa tutkiskeluun. Nämäkin ovat niitä rakennuspalikoita, joilla yhteiskuntaamme ja omaa elämää viedään kohti parempaa tulevaisuutta.
Toivotan omasta puolestani kaikille tänä keväänä eri oppilaitoksista ammattiin valmistuneille tai jatko-opin- toihin hakeutuville sukumme nuorille kaikkea hyvää ja jaksamista tuleville vuosille. Mitä parhainta syksyn alkua myös teille muille!
Hannu
Jäsentiedote 2/2019
Hyvä Lukijani
Seuramme kolmas varsinainen sukukokous on takana ja arki edessä, mutta tunnelmat ovat mitä parhaimmat. Sukutapaamisen ennätysrunsas osanotto yllätti mieluisasti ja antoi uskoa seuran tuleville toimille. Jäsenmäärämme onkin kasvanut vakaasti ja jäsenuskollisuus todettiin korkeaksi. Vaikka emme pystyneetkään vielä jakamaan Kuopiossa sukukirjan lämpimäiskappaleita, iloita kannattaa kirjan sukutauluihin tulevien, 1900-luvun ja sen jälkeisen ajan herrastietojen merkittävästä kasvusta ja sukutaulujen tietosisältöjen tarkentumisesta. Sysäyksen määrän ja laadun kasvulle antoivat tietosuoja-asetuksen edellyttämien julkaisulupien kyselyt ja niihin saadut myönteiset vastaukset. Samalla kyselyt levittivät tietoa tulevasta sukukirjasta ja toivat seuraan uusia jäseniä.
Päättyneen toimikauden tilinpäätös todettiin positiiviseksi ja seuran varallisuuden olevan kasvussa, joskin sukukirjan aiheuttamien kulujen peittäminen edellyttää teoksen onnistunutta markkinointia ja jäsenistön tukea ennakkotilauksina. Hallitukselle myönnettiin tili- ja vastuuvapaus. Samalla kokoukseen osallistunut jäsenistö antoi lähes entisessä kokoonpanossa jatkavalle hallitukselle uudet tavoitteet jo alkaneelle kaksivuotiskaudelle.
Uuden toimikauden tärkein tavoite on kirjahankkeen loppuun saattaminen syksyyn mennessä. Laajan sukukirjatyön jälkeen herrastietojen täydentämistä päätettiin jatkaa edelleen, mutta toistaiseksi pienimuotoisesti. Suvun varhaisimpien vaiheiden
mahdolliseksi selvittämiseksi sovittiin koottavaksi vapaaehtoisista, testin itse maksavista muodostettu isälinjalaisten joukko, joka osallistuu dna-testiin. Muista tavoitteista nostettiin keskeisesti esiin jäsenmäärän kasvattaminen, joka lisää seuran taloudellista vakautta ja toimintamahdollisuuksia sukukirjan jälkeisten hankkeiden toteuttamiseksi. Tässä tehtävässä vetoan seuran jäsenistöön, jotka voisivat suorittaa jäsenhankintaa lähipiirissään. Seuran viestintää hyväksyttiin jatkettavaksi nykymuotoisena.
Seuraava sukukokous- ja -juhla päätettiin järjestää kesäkuussa 2021 Varkaudessa. Em. tavoitteiden lisäksi sukuseuran hallitus ideoi ja etsii uusia, jäsenistölle suunnat-tuja toimintamuotoja. Tällaisina voivat tulla kysymykseen esimerkiksi sukutapaamis-ten välivuosina tehtävät vapaamuotoiset tutustumisretket, musiikkitapahtumat tai vaikkapa nyyttikestiperusteiset rantakalaillat. Puuhaa siis riittää, mutta yhdessä tekemällä saadaan aikaan paras lopputulos!
Hyvää kesää teille toivottaen,
Hannu