Seuramme ensimmäiset kymmenen toimintavuotta alkavat olla kohtapuolin historiaa. Itse istahdin selailemaan arkistoomme taltioituja sukulehtiämme menneiltä vuosilta. Niiden parissa tulikin viivähdettyä melkoinen tovi, kun kertailin ”kymmenvuotiaame” vaiheita. En voinut kuin hämmästellä sitä, kuinka paljossa olemmekaan ehtineet olla mukana sukumme tarinaa avatessamme ja keskinäistä vuorovaikutus-tamme rakentaessamme. Kiitos tästä kuuluu teille kaikille.                  Jätetään kuitenkin tarkemmat pohdiskelut tähänastisista aikaansaannoksistamme ja uuden vuosikymmenen tavoitteista ensi kesään. Ennen niitä meidän on suunnattava aatoksemme juhlalehteem-me sekä sukukokoukseen ja -juhlaan. Hallitus on Varkaudessa saamiensa valtuuksien ja omien selvitystensä perusteella valinnut juhla-ajan ja paikan sekä käynnistänyt mm. juhlan ohjelmavalmistelut. Tapaamisestamme enemmän tässä lehdessä sekä myöhemmissä tiedotteissa.  

Kerroin jokunen aika sitten eräälle ystävälleni sukukirjamme valmistumisesta ja kuinka runsaasti olin löytänyt itselleni aiemmin täysin tuntemattomia, joskin etäisiä serkkuja. Mainitsin keskustelukumppanilleni myös halustamme syventää tietämystämme kirjan kansien väliin taltioidusta sekä kuvailin hieman tutkijoidemme eteen nousseita haasteita. Sukututkimuksesta vähemmän kiinnostunut ystäväni puki mietteensä kysymykseksi: eikö sukukirja nykyisine sisältöineen riitä sammuttamaan tiedonjanoamme. Minun ei tarvinnut kauaa omaa kantaani pohdiskella. Mielestäni tiedonjanomme lasi on ennemminkin vasta puoliksi täynnä - voipa joku, katsantotavasta riippuen, nähdä sen puoliksi tyhjänäkin. Oli niin tai näin, terve uteliaisuus vie useimmiten asioita eteenpäin ja näin uskon käyvän sukumme tutkimuksen laajentamisessakin.